Post by Jenni on Dec 12, 2013 20:23:11 GMT
Voiiii luoja kun väsytti. Katselin ikkunasta talviselle pihalle sängyssäni makoillen. Torstaiaamu oli pilvinen ja näin Marun juoksuttavan Murhetta pihalle. Hertta riekkui jo tarhassaan ja sisällä olivat enää Mimmi ja Rihma. Ninja jahtasi juuri hampaat ojossa äitimuoriaan ja pihaton asukkaat mönkivät pihalle kirpeään pakkasilmaan. Nousin sängystäni ja raahauduin keittiöön, josta Maru oli onneksi laittanut takan palamaan. Marun ahertaessa minä mussutin vielä puolinukuksissa juustoleipääni ja tee jäähtyikin jo puisella pöydällä hyvää vauhtia. Tänään inlla oli vapaapäivä kaikkien kisojen ja tapahtumien jälkeen ja minähän nauttisin!
Kaivoin tietokoneeni esille ja selailin myynti-ilmoituksia kieli pitkällä... Kovin olisi tehnyt mieli hankkia koulutettavaksi jokin raakile tai varsa, kun tuo varsapihattokin nousisi tuonne...
Kun Maru paukutteli sisään, suljin koneeni ja moikkasin tyttöä, joka oli pukeutunut limenvihreään migreenitoppatakkiinsa, kolmee huppariin ja kaksiin housuihin ja vielä toppahousut päälle... Herkkis. Maru meni heti keittiön takan eteen lämmittelemään, kun itse vedin fleecevuorisen tallitakin päälleni ja tepastelin pihalle haukkaamaan happea. Meiju kaarsi pihaan ja jöinkin juttelemaan niitä näitä naisen kanssa, joka haki Herttansa sisälle ja harjaili sitä minun höpöttäessäni. Meiju kyseli myös raviradan kunnosta ja pääsin toteamaan hieman ylpeänä, että rata oli turvallinen ja hyväkuntoinen - olihan siellä jo ponit juosseet tässä kuussa ja Mila oli käynyt juoksemassa Murheen kanssa ja antanut Retkunkin viilettää liinan nokassa. Oli Milastakin tullut ihme hissukka - viimeksikin kun se oli minuun ja Oskariin törmännyt niin oli heti kääntynyt kannoiltaan ja huikannut mennessään että muisti juuri, että unohti jotain autoon ja olikin autossa sitten seuravan puoli tuntia, kunnes Oskari päätti vuoronsa ja lähti kotia. Ihme porukkaa. Ainakin Meiju tuntui edes vähän järjissään pysyneeltä.
Kun Meiju lähti Hertan kanssa kentälle pyörimään, itse jäin lakaisemaan Hertan kengistä jäänyttä lumi-mutasohjoa pois. Kurkatessani Murheen ja Hertan karsinaan huomasin, että turve alkoi olla jo melkolailla lopussa. Näinpä päätin siivota vielä Marun siivoamat karsinat pikaisesti läpi ja heitin kaikille pientallilaisille vähän lisää turvetta. Siinä juostessani turpeen takia kävin kurkkaamassa myöskin päätallin ja sielläkin laitoin Hyelle ja Disalle lisää turpeita karsinan pohjalle.
VIetyäni kottikärryt omalle paikalleen päätallin oven viereen jatkoin matkaani vintille. Jääkylmä vintti ei ottanut minua vastaan iloisesti ja hampaat kalisten heitin pari heinäpaalia alas, vieden heiniä pihattoon: Maru oli minulle aamulla huikannut, että pihattoon voisi viedä vähän lisää.
Tarkisti nhevosten vedet karsinoista ja tarhoista, jääden hetkeksi norkoamaan painavan vesiämpärin kanssa katselemaan Hertan menoa - ja kyllä vain laikkutamma menikin hienosti. Kävin täyttämässä hevosille vielä vedet ennen kuin majottauduin taukohuoneeseen teekupin ja hevoslehden kanssa. Veera tulisi piakkoin ja minulla oli iltavuoro, kun olin vuorot päittään vaihtanut tänään Marun kanssa. Minulla kului tunti jos toinenkin, kun juttelin taukohuoneessa pyörähtävien kanssa ja upottauduin yksinäisllä hetkillä lehden kasvattaja-juttuun ... Veerakin kävi minua häiriköimässä, mutta lähti sitten käymään kaupassa luvallani - mitäs nainen olisi voinut tehdäkkään, kunhan kuudelta tulisi takaisin ja minähän täällä vahdissa olisin.
Kellon ollessa viisi Veerakin kehtasi tulla takaisin ja toi tuliaiseksi uutta teetä, pari pakettia kahvia ja maustekakun taukohuoneeseen. Hyökkäsin kakun kimppuun ja ilmeisesti supernenällä varustetut Jasmin ja Mistralkin syöksyivät kakun kimppuun pian Veeran iskettyä kakku pöytään. Kahvi porisi äänekkäästi vanhahtavassa keittimessä ja nauroimme aivan tyhmille jutuille koko porukka, johon liittyi myös Meiju ja Mila. Mila kirosi Murhetta, joka oli hyvällä menestyksellä murskannut omistajansa kättä Milan puhdistaessa ravurin kavioita.
Koko porukka tuli auttamaan minua hoitamaan hevoset sisälle ja annoimme hevosille heinät sisälle - kaikki olivat jo omat kaakkimuksensa liikuttaneet ja ei tunti vähemmän ulkoilua ketään varmaan haitannut. Ei mennyt kauaa, kun hevoset rouskuttelivat iltaheiniään ja omistajat alkoivat lähteä kohti kotia, jättäen minut sekoittamaan hevosille iltaruokia. Meinasin moneen kertaan mennä sekaisin kaurojen määrästä, mutta lopulta kaikilla oli oikeat määrät muonaa turvan edessä ja aloin tarkastaa, että tallissa oli kaikki kunnossa. Hevoset rouskuttivat auhassa kaurojaan, ikkunat olivat tiukasti kiinni. Lukitsin vielä päätallin oven tarkistettuani karsinoiden ovien salvat ja takaoven pihattoon. Pientallissakin kaikilla oli kaikki kunnossa, mitä nyt Murhe kiusasi viereisen karsinan Rihmaa. Laitoin ovet lukkoon ja painuin yöpuulle. Että sellainen vapaapäivä. Huomenna olisikin sitten taas vaikka mitä tapahtumaa ...
Kaivoin tietokoneeni esille ja selailin myynti-ilmoituksia kieli pitkällä... Kovin olisi tehnyt mieli hankkia koulutettavaksi jokin raakile tai varsa, kun tuo varsapihattokin nousisi tuonne...
Kun Maru paukutteli sisään, suljin koneeni ja moikkasin tyttöä, joka oli pukeutunut limenvihreään migreenitoppatakkiinsa, kolmee huppariin ja kaksiin housuihin ja vielä toppahousut päälle... Herkkis. Maru meni heti keittiön takan eteen lämmittelemään, kun itse vedin fleecevuorisen tallitakin päälleni ja tepastelin pihalle haukkaamaan happea. Meiju kaarsi pihaan ja jöinkin juttelemaan niitä näitä naisen kanssa, joka haki Herttansa sisälle ja harjaili sitä minun höpöttäessäni. Meiju kyseli myös raviradan kunnosta ja pääsin toteamaan hieman ylpeänä, että rata oli turvallinen ja hyväkuntoinen - olihan siellä jo ponit juosseet tässä kuussa ja Mila oli käynyt juoksemassa Murheen kanssa ja antanut Retkunkin viilettää liinan nokassa. Oli Milastakin tullut ihme hissukka - viimeksikin kun se oli minuun ja Oskariin törmännyt niin oli heti kääntynyt kannoiltaan ja huikannut mennessään että muisti juuri, että unohti jotain autoon ja olikin autossa sitten seuravan puoli tuntia, kunnes Oskari päätti vuoronsa ja lähti kotia. Ihme porukkaa. Ainakin Meiju tuntui edes vähän järjissään pysyneeltä.
Kun Meiju lähti Hertan kanssa kentälle pyörimään, itse jäin lakaisemaan Hertan kengistä jäänyttä lumi-mutasohjoa pois. Kurkatessani Murheen ja Hertan karsinaan huomasin, että turve alkoi olla jo melkolailla lopussa. Näinpä päätin siivota vielä Marun siivoamat karsinat pikaisesti läpi ja heitin kaikille pientallilaisille vähän lisää turvetta. Siinä juostessani turpeen takia kävin kurkkaamassa myöskin päätallin ja sielläkin laitoin Hyelle ja Disalle lisää turpeita karsinan pohjalle.
VIetyäni kottikärryt omalle paikalleen päätallin oven viereen jatkoin matkaani vintille. Jääkylmä vintti ei ottanut minua vastaan iloisesti ja hampaat kalisten heitin pari heinäpaalia alas, vieden heiniä pihattoon: Maru oli minulle aamulla huikannut, että pihattoon voisi viedä vähän lisää.
Tarkisti nhevosten vedet karsinoista ja tarhoista, jääden hetkeksi norkoamaan painavan vesiämpärin kanssa katselemaan Hertan menoa - ja kyllä vain laikkutamma menikin hienosti. Kävin täyttämässä hevosille vielä vedet ennen kuin majottauduin taukohuoneeseen teekupin ja hevoslehden kanssa. Veera tulisi piakkoin ja minulla oli iltavuoro, kun olin vuorot päittään vaihtanut tänään Marun kanssa. Minulla kului tunti jos toinenkin, kun juttelin taukohuoneessa pyörähtävien kanssa ja upottauduin yksinäisllä hetkillä lehden kasvattaja-juttuun ... Veerakin kävi minua häiriköimässä, mutta lähti sitten käymään kaupassa luvallani - mitäs nainen olisi voinut tehdäkkään, kunhan kuudelta tulisi takaisin ja minähän täällä vahdissa olisin.
Kellon ollessa viisi Veerakin kehtasi tulla takaisin ja toi tuliaiseksi uutta teetä, pari pakettia kahvia ja maustekakun taukohuoneeseen. Hyökkäsin kakun kimppuun ja ilmeisesti supernenällä varustetut Jasmin ja Mistralkin syöksyivät kakun kimppuun pian Veeran iskettyä kakku pöytään. Kahvi porisi äänekkäästi vanhahtavassa keittimessä ja nauroimme aivan tyhmille jutuille koko porukka, johon liittyi myös Meiju ja Mila. Mila kirosi Murhetta, joka oli hyvällä menestyksellä murskannut omistajansa kättä Milan puhdistaessa ravurin kavioita.
Koko porukka tuli auttamaan minua hoitamaan hevoset sisälle ja annoimme hevosille heinät sisälle - kaikki olivat jo omat kaakkimuksensa liikuttaneet ja ei tunti vähemmän ulkoilua ketään varmaan haitannut. Ei mennyt kauaa, kun hevoset rouskuttelivat iltaheiniään ja omistajat alkoivat lähteä kohti kotia, jättäen minut sekoittamaan hevosille iltaruokia. Meinasin moneen kertaan mennä sekaisin kaurojen määrästä, mutta lopulta kaikilla oli oikeat määrät muonaa turvan edessä ja aloin tarkastaa, että tallissa oli kaikki kunnossa. Hevoset rouskuttivat auhassa kaurojaan, ikkunat olivat tiukasti kiinni. Lukitsin vielä päätallin oven tarkistettuani karsinoiden ovien salvat ja takaoven pihattoon. Pientallissakin kaikilla oli kaikki kunnossa, mitä nyt Murhe kiusasi viereisen karsinan Rihmaa. Laitoin ovet lukkoon ja painuin yöpuulle. Että sellainen vapaapäivä. Huomenna olisikin sitten taas vaikka mitä tapahtumaa ...