|
Post by Jenni on Oct 11, 2013 4:28:39 GMT
Pieni poni, suuri sydänMT Jadesha "Jade" til-t omistaa Ronsku Otetaan hoitaja Päätalli, karsina 4 Tarha 3
|
|
|
Post by ronsku on Oct 12, 2013 8:05:44 GMT
"Oi eei! Jadee, tule tännee, mammalla on leipää" Pirun poni.. Saapuessani Kaihorannan pihaan, huomasin Jaden, joka seisoi syömässä kasvimaalla omistajan porkkanoita. Äänekkäästi puhisten tallustin ottamaan tamman kiinni. Sanoin ponille "Senkin idiootti, oliko pakko?!" ja revin sen perässäni talliin käytävälle. Säikähdin hieman kun Kuroibaka tuli vastaan aika vihaisen näköisenä. Pyysin anteeksi ja lupasin korvata vahingot. Nainen vain naurahti ja sanoi, ettei tarvitse. Huokaisin helpotuksesta ja hain J:n pinkin harjapakin, jonka olin juuri ostanut. Aloitin rahnuttamaan kumisualla ponin lapaa. Ai että, kun poni nautti! Pikkuhiljaa siirryin oikeaan takajalkaan. Kun olin nyppimässä kurapaakkuja tamman vuohiskarvoista, huomasin, että vuohiskuopassa oli haava. Etsin tallista lääkekaapin ja otin sieltä sideharson + haavavoidetta. Levitin sitä haavaan ja sidoin takakoiven. En kuitenkaan ollut jättää ratsastusta väliin, vaan laitoin ponille suitset ja pintelit, jotta "side" ei aukeisi ja solmiutuisi jalkoihin niin helposti. Talutin ponin pihaan ja nousin selkään. Kävelin ponin kanssa kentälle ja suljin portit. "Hieno poni, hyvä!". Alkukäynneissä J heitteli hieman päätään. "Miten ihmeessä tällä voi olla näin paljon energiaa, ei ollut kyllä vielä pari viikkoa sitten". Nii in, kun poni asui vielä kotonani yksin, sillä ei ollut koskaan energiaa. Nyt, kun sillä on lajitovereita, se jaksaa pukitella ja riekkua. Yritin rauhoittaa Jadea puolipidätteillä ja volteilla. "Nonnii, nyt riittää toi höösäys. Rauhotuppas ny!". Mutta eihän se rauhoittunut. Ravia nostaessa poni veti muutamat rodeot ja kiihdytteli. Päätin antaa ponin purkaa energiansa. Ei muutaku raviradalle ja pohkeet kylkii! "Noni läskipallero, mene sitten, jos kerran on niiiin paljon virtaa!" Ja kyllähän se poni menikin. Kolme kierrosta se jaksoi viilettää kiitolaukkaa ja vielä pari kierrosta rauhallista laukkaa. En halunnut enää mennä kentälle tappelemaan, niin vedin reenit sitten loppuun asti radalla. Otin todella paljon nostoja ja "laskuja". "No, riittääkös nyt?" kysyin ponilta, kuin se muka olisi osannut vastata. Otin hörähdyksen myönteisenöä vastauksena ja lähdimme köpöttelemään kohti tallia. Käytävällä otin suitset pois ja laitoin sille mustan, uuden nailonriimun ja fleeceloimen. Kun Kuroibaka tuli vastaan, kysyin paljonko olin velkaa. Olinhan käyttänyt tallin sidetarpeita ja haavavoidetta, joka ei ole kovin halpaa.. Hän kertoi, että tärkeämpää on saada sen ponin haavat hoitoon, kuin se saako hän siitä pari euroa. Sain luvan käyttää tarvikkeita ihan vapaasti, ainakin siihen asti, kunnes saan käytyä hankkimassa ne. Siivosin vielä karsinan ja laitoin vedet. Lisäksi vielä heinät ja mössöt valmiiksi. Jaden vein vielä tarhaan ja laitoin sille uuden satsin rasvaa.. Sidettä en tietenkään laittanut, jottein poni sotkeennu siihen. Sitten kotiin! Mukava aloitus Tosiaan tallinhan omistaa Jenni, mutta mitä pienistä Tervetuloa teillekkin, eloisaa ja mukavaa kuvailua ja sinulla on varsin mukava kirjoitustyyli jota on kiva lukea :>
|
|
|
Post by ronsku on Oct 21, 2013 19:01:19 GMT
- "Hei isäää, veisit mut tallille. Ku en jaksas men skopal. Siel on iha sika liukastaki.." Huusin ja aloin pukea jalkaani collareita - "No en kyllä heitä. Pääset joko skootterilla tai sitten vaikka kävellen! Jos sinne tallille on noin kamalaa mennä, nii myydää se koni pois tai tuodaan se takasi pihaan asuun.. Kyllä se tuossa katoksessa selviää." Isä huusi alakerrasta ja alkoi kävellä rappusia, kohti huonettani. "Nyt niin hitosti karkuun, muuten tuo pakottaa tekeen läksyt!" Ajattelin ja lähdin laskeutumaan paloportaita. Hyppäsin parista metristä suoraan jäiseen maahan ja hain varastosta varakypäräni, sillä olin jättänyt hienomman kypärän sisälle. Isä huusi ovelta, että lähtee yöksi töihin.. "Jaah, ei se oiskaa pakottanu tekee läksyi. No, nyt pitää hakea se Tiia" Kirosin mielessäni ja käynnistin skootterini. Kun sain Tiian kyytiini ja skopan käyntiin, ajelin kohti tallia.
Tallilla Tiia sai mennä hakemaan Jadea tarhasta ja mä menin etsimään varustelaatikostani minisuksia + hiihtovaljaita, jotka tuli ostettua viime vuonna. Kyllähän ne löytyi - pinkit minisukset ja nailoniset valjaat, jotka myöskin pinkit - tietenkin Olen hulluna kaikkeen pinkkiin/ vaaleanpunaiseen ja niin myös Jarskin varusteet ovat sitä väriä. Tuohon hiihtovarustukseen meni 200ve rahaa, mutta kyllä se sen arvoista olikin!! Vein varusteet käytävälle ja siellä Tiia jo rapsuttelikin Jadea. "Perskuleen poni, annoit sitten Tiialle heti kiinni, mutta mua juokset karkuun! Nyt et saakkaan leipää ;D" Hihitin ja muiskautin suukon ponini turvalle. "Missä ton harjat o? Voisin alkaa harjaa tota, nii sä voisit hakee jo muut varusteet?" Tiia sanoi ja rahnutti ponia korvan takaa. Neuvoin Tiialle paikan ja lähdin hakeen satulaa, suitsia, heijastimia ja suojia. Yleensä en sillä käytä suojia, mutta vaihtelu virkistää. Suojat oli aivan p*skaiset, joten pyyhin ne äkkiä märällä rätillä. "Hui! Anteeksi, ei ollut tarkoitus kaataa. Olen muuten Ronsku, Jaden, sen läskin risteytysponin omistaja" Kimotin, sillä olin juuri tyrmännyt luultavasti Murheen omistajan. "Juu, eipä tuo mitään, itseppä tömäytin sinua päin. Ja okei. Mä oon Mila ja omistan sen Murheen." Hän vastasi ja hymyili. Hetki siinä juteltiin niitä näitä, kunnes huomasin, että oli jo kiire laittaa Jadea kuntoon.. Tiia oli saanut sen harjattua, joten varusteet päälle ja pihalle.
Mentiin raviradalle kokeilemaan onneamme ja siellä oli kuin olikin tarpeeksi lunta. Käveltiin ensin n. 10min, kunnes Jade alkoi tikittää kuin aikapommi ja vaikutti siltä, että lähtee kohta käsistä, jos ei pääse spurttaamaan. Annoin sitten ensin hiukan pohkeita. Ravi nousi ja poni lähti kiitoravia. Tiialla on paljon kokemusta hiihtisridasta, joten se pysyi pystyssä erinomaisesti. "Nyt mentiin Jade!" huusin ja samassa se lähti täyteen laukkaan ilopukkeja viskoen. "iiikk, mä tipunn!" huusin ja seuraavassa tilanteessa makasin jo maassa, Jaden kirmatessa pois ja Tiian lentäessä komeassa kaaressa ojaan suksineen...
Jätin tollai keskeneräiseksi. Siinä ei ole kyllä järkeä, mutta mun mielestä kivaa vaihtelua
Hauska tarina! Pinkkiä sen olla pitää sievällä tyttöponilla! Kuitenkin, hauskaa ja eloisaa kuvailua ja melko sujuvaa tekstiä! Mukavaa luettavaa ja nostaa hymyn huulille
|
|